tiistai 27. lokakuuta 2015

Rusetti (ja neliö)





Pistin lasten trikoopipot pesuun ja havahduin siihen, ettei muksuilla ole kakkospipoja. 
Facebookin ompeluryhmässä on vilahdellut monta ja monta rusettipipoa ja ajattelin kokeilla sellaisen tekemistä L:lle. 
Yhdistin harmaan ja purkkapinkin raitatrikoon ja mielestäni näistä tuli aika herkkuyhdistelmä. Tyttömäinen, mutta jo ehkä hitusen isomman tytön pipo. 






P sai valita oman pipokankaansa, huoh. Isomman pojan pipo kai tästä tuli, neliöpipo kääntövaralla, niin ettei pipo valu koko ajan silmille. (Onneksi tiikeripipo on edelleen pojan ykkösvalinta.) 



Kankaat: 
Harmaa trikoo Kangaskapina
Pinkkivalkoraidallinen (vinoraita) Nosh
Sinivalkoraidallinen Viljamin puoti 

Värien uusi elämä





Varmaan jokaisesta lapsitaloudesta löytyy määrätön määrä vahaliidunpätkiä. 
Meiltä ainakin löytyi. 
Siivotessani piirrustustarvikelaatikkoa, muistelin nähneeni joskus jossain jotain, mitä näistä pirtämiseen kelvottomista pätkistä voisi tehdä. 
Kaivelin puhelimesta esille Pinterestin ja selailin hetken: 
tadaa liiduista voi sulattaa liituja!

Pätkin siis isommat pätkät vielä pienemmiksi, laitoin useamman karkkivuoan päällekäin ja sulattelin uunissa (250 asteessa) n. 10 - 15 min. 
Koska näissä oli erilaisia liituja sekaisin, olisi vähempikin riittänyt: osa liiduista sulaa nopeammin ja osa vaatisi vähän pidemmän aikaa. 

 

 

maanantai 19. lokakuuta 2015

Kun ei oikein osaa keskittyä mihinkään...



 

 

 Kun ei oikein osaa keskittyä mihinkään, sitä aloittaa (neule)työn toisensa perään sen kummemmin pohtimatta, että jotain saattoi olla vielä keskenkin. 

Ainoa, jonka tein loppujen lopuksi valmiiksi poikkeamatta muihin töihin välillä, on pienen pieni pilvenreunalla -pipo (ohje Muita ihania -blogista). Tosin vaihdoin langan ohuemmaksi ja puikot numeroon 3. (Loppujen lopuksi en osannut löysätä riittävästi kuvio-osuudella, joten tästä tuli pipo nukelle...) Muut neuleet edelleen kesken... 



Päällystin kirpparilta hankkimani ÄP:n makuupussin uudelleen Tosimummon ohjeella.
Ohjetta oli helppo seurata ja päällystämisen lopputulos oli onnistunut. 

Tämä ennen niiden turvavöitä varten ommeltujen napinläpien ompelemista... 
Sanotaanko vaikka näin: 
ei kestä lähempää tarkastelua suoristettuna, 
mutta käytössä vikaa ei huomaa.   





 ja tässä riittääkin käsille töitä sitten tästä eteen päin :)