sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Teltta? - Projekti Tukki








Mie olen nopeiden ja helppojen ompelusten ihminen. Haluan saada jotain konkreettista aikaan, mielellään niin, että valmista on samana päivänä. Usein, liian usein, isommat projektit jäävät kesken. Viimeistään siinä vaiheessa, kun en ymmärrä ompeluohjetta tai joudun ensimmäisen kerran purkamaan työtä, kangas lentää myttynä nurkkaan ja jää sinne.


Niinpä voin sanoa olevani itsestäni ylpeä, kun sain tämän projektin loppuun asti. Ja tyytyväinen. Täydellinen suoritushan tämä ei ole. Tarkemman tarkastelun alla varmaan löytyy yhtä ja toista, jonka olisi voinut purkaa ja ommella uudelleen, mutta vinksahtaneella tavalla pidän tästä juuri tälläisena pikkuisine vikoineen. Ja pienemmänkin koon olisin voinut valita. Toisaalta talvitakkissa saa ollakin väljyyttä, jotta alle mahtuu lämmintä pakkasten kiristyessä. (Armas puolisoni kysyi ensimmäiseksi, jääkö se tuollaiseksi teltaksi?! Meillä on edelleen erilainen näkemys siitä, mikä on kaunista :D P onneksi totesi äidin mekon olevan ihana ;) ) 

Kaavat ovat tämän vuoden syyskuun Suuresta Käsityöstä, Globe Hopen Tukki-takki. Toteutin takin alkuperäisidean mukaisesti: villakangas ja vihreä vuori ovat peräisin viitasta, jonka äiti ompeli minulle vanhojen päivän tansseja varten kauan sitten. Hupun ja taskuläppien vuori on taas mieheni vanhasta kauluspaidasta. Ainoa uusi asia ovat napit, ylin niistäkin tosin kierrätetty, mutta viisi alinta Tiimarista. 
Väri on aika, no värikäs, mutta ratkaiseepa tämä sen, ettei oman takin löytäminen yliopiston naulakosta ole enää ongelma. 

torstai 21. marraskuuta 2013

Pöllö & pöllö

Pöllöä pöllön päällä :) Ainakin tänään on juurikin niin pöllähtänyt olo, että kuosi sopii paremmin kuin mikään muu. Itsensä kuvaaminen on myös ihan pöllöä puuhaa, jotain voi päätellä siitä, että niistä paristakymmenestä yrityksestä tämä on paras :D 


Kangas on Verson puodin ihanaa "Ei pöllömpää", jota tilasin joku aika sitten alennuksella (ihastelin kuosia jo aikaisemmin syksyllä, mutta en raaskinut silloin sitä ostaa... Onnea on satunnaiset alennusmyynnit ja niiden bongaaminen!)


Kaavana miun oma luottokaava: Suuri käsityö 6/2000 (kyllä vain, vanhahko lehti...) raglanhihaisen t-paidan kaava muokattuna. (hihan ja helman pidennykset) 
Ja raglanhihaisen tekemisen "idean" lainasin Kukan miehelleen tekemästä hupparista. (Ja tunnustettakoon tässä myös se, että mie niin tykkään noista Kukan ompeluksista ylipäätään. Ihania ovat kaikki :) ) 

Ja kylläpä vain pikaompelukset auttaa tyhjäämään pään, kun päivä sitä vaatii :) 

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Rouva Hulda Huoleton

...neljän tytön äiti on. Vanhin heist' on verraton, vaimo merimiehen. 

tiistai 19. marraskuuta 2013

Sivulliset uhrit

Tänään se tapahtui ensimmäistä kertaa käsityöharrastajaelämäni aikana: ompelin ompelukoneella kankaan sijaan sormeen. Onneksi isommilta vahingoilta vältyttiin ja sormiparka selvisi säikähdyksellä ja jomottavalla päällä. 

Taustalla käynnissä oleva projekti (mie en sitten ole ollenkaan projekti-ihmisiä) 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Tänä viikonloppuna

Ihana, pitkä viikonloppu. Kotipäivä perjantainakin, vesi- ja sormivärejä, satuja ja olemista.
 Ei kiirettä, ei aamulähtöjä :) 

Huutokauppareissulta mukaan lähti molemmille lapsille omat lamput


Ihanan retro P:lle 


Ja pikkuisen prinsessainen L:lle...
(saatiin toimintakuntoon Ukin avustuksella) 


Päättelin pari viikkoa sitten neulomani kintaat loppuun. Innoituksen olen lainannut sekä Muita ihania -blogista että Kotipalapelistä. Langat ovat jämälankoja P:n villatakista, Novitan 7 veljestä siis. 


Näistä ihanuuksista en voi ottaa kunniaa: L:n ja P:n päiväkodissa askartelemat isänpäiväkortit :) Näiden myötä hyvää isänpäivää kaikille!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Taulukointia

Minulla tulee usein pidettyä pitkiäkin jaksoja aina samoja korvakoruja (jos nyt ylipäätään on korvikset korvassa). Eikä niitä nyt kovin montaa paria olekaan, kun olen onneton ja hävitän niitä jatkuvasti. Mutta siis mietin, miten saisin esille ne muutamat suosikkiparit niin, että ne olisivat 
a) näppärästi saatavilla ja b) tallessa silloin kun eivät ole korvissa. Korutauluja olen nähnyt varmasti monta ja monta kertaa monessa eri yhteydessä, mutta juuri nyt ei ole innoituksen antanutta mielessä. 

Tarvikkeina Anttilasta joskus vuosia sitten ostettu kehys ja vanha pitsiverho.





Minusta tästä tuli aika ihana.